torstai 23. kesäkuuta 2016

Kyytiläisen selvityksiä

Tiekylteistä ja muista opasteista voi päätellä, mitä kieltä alueen valtaväestö puhuu ja mitä muuta kieltä puhutaan. Joensuussa oli paljon epävirallisia tekstejä venäjäksi ja venäjää kuuli torillakin tämän tästä. Suomen Lapissa viralliset tekstit ovat ensin suomeksi, sitten saameksi.  Norjan itäkolkassa tekstit olivat ensin norjaksi, sitten saameksi.  Pienellä alueella oli ensin saamea.

Saamen kieli vaikuttaa mielenkiintoiselta ja erittäin vaikealta kieleltä. Jotkut sanat ovat ymmärrettävissä, kun niitä lukee suomen rinnalla: esimerkiksi Utsjoki = Uhcejohka, Ivalo =Avvil, lue = loga. Toiset sanat ovat suomalaisen vastineenkin rinnalla lähes mahdottomia ääntää sujuvasti ainakaan turkulaisella aksentilla. Utsjoen kylänraitin keskeisellä paikalla on pieni talo, jonka kattokyltissä lukee Oikeusaputoimisto / Vuoigatvuodaveahkkedoaimmahat.

Tenojoen varrella on toistuvasti "Desifiointipiste"-kylttejä. Kyytiläisen selvityksen mukaan kalastusvälineet ja veneet, kahluuhousut jne, joita on käytetty muualla kuin Norjassa tai kalatauteja sisältävässä vedessä on desinfioitava ja siitä on esitettävä todistus. Desinfioinnin syyksi riittää se, olisi rannalla odottanut soutuvuoroa.

Lohestaminen ei ole halpaa puuhaa: valtion kalastuskortin lisäksi pitää hankkia lohilupa Tenolle, 40 € / vrk ja maksaa majoitus sekä mahdolliset venevuokrat. Jos haluaa soutajan, sellainen maksaa  43 € / tunti. Kuulimme tarinan, että joku etelän mies oli ollut täällä neljä viikkoa kalastamassa,  eikä ollut saanut kalan kalaa.

Sir on hyvin tyytyväinen Soniciin, mutta yksi puute tehdasasetuksissa on: kun hän istuu matkustajaa ja kuski ihailee mutkaisilla vuonoteillä vuolaasti maisemia, käsi haroo kauhukahvaa,  jota tässä melkein Ferrarissa ei ole. Höh!

Erinomainen aamiainen tänään! "Oikeista" hiutaleista pitkään haudutettua neljän viljan puuro oli samettisen pehmeää, niin hyvää, että otin lisää.    

Utsjoki kylpee aamuauringossa:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti